- TEKSTI: Arto Rautio
- KUVAT: Aku Vikströmin perhealbumi
Liverpool FC:n kesällä 2023 jättävää James Milneriä on kiitetty joukkueessamme etenkin roolistaan pukukopissa joukkueen hengen luojana ja nostattajana. Tässä hän muistuttaa Fellow Scouser Aku Vikströmiä, joka kokee omalla peliurallaan olleensa eniten hyödyksi joukkueilleen nimenomaan pukukopissa. Pelivuosilta tuttu yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen henki ovat ohjanneet Akua myös työelämässä, jossa hän on viimeiset vuodet luotsannut Pohjoismaiden johtavan ravintola-alan yrityksen asemaan tähtäävää pörssiyhtiötä NoHo Partners.
Milneriä ja Vikströmiä yhdistää myös se, että molemmat ovat pelanneet laitapakkeina – tosin sillä erolla, että Milnerin varsinainen pelipaikka on keskikentällä. Espoon Mankkaan lapsuuden kotipaikakseen kokevan Akun kaikkien aikojen suosikkipelaaja on kuitenkin toinen keskikentän kapellimestari Steven Gerrard.
”Liverpool FC on paljon enemmän kuin jalkapallojoukkue, siksi on erittäin iso asia, että tässä monikansallisen huippujalkapallon maailmassa aito scouser Gerrard nousi joukkueen kapteeniksi ja legendaksi, ja että Trent Alexander-Arnold ja nyt myös Curtis Jones ovat nousseet scousereina tärkeäksi osaksi Merseysiden ykkösjoukkueen edustusmiehistöä”, Aku tähdentää.
”Bill Shankly on hyvin sanonut, että Liverpool FC on paljon enemmän kuin elämän ja kuoleman kysymys. Slogan ’We Are Liverpool – This Means More’ kertoo toisin sanoin, että Liverpool FC:n kannattamisessa on kyse paljosta muustakin kuin yksittäisten otteluiden tuloksista. Siihen tuovat omat kerroksensa mm. Hillsborough’n ja Heyselin tragediat sekä ne väärät syytökset, joilla Liverpool-kannattajia leimattiin syyllisiksi Hillsborough’n tapahtumiin, Thatcherin ajan kehitys ja tapahtumat Liverpoolissa ja muut vastaavat asiat. Seuralla on tietyt arvot ja perinteet ja niistä kumpuavat toimintatavat, jotka luovat sen, mitä Liverpool FC ja sen kannattaminen tänä päivänä ovat, ja minkä takia on tärkeää, että myös nuoret scouserit saavat mahdollisuuden kehittyä ja päästä ykkösrinkiin.”
”Tunteet ja yhteisöllisyys syntyvät näistä yhteisistä ilon ja surun kokemuksista ja niiden muistamisesta ja perinteiden kunnioittamisesta, mihin liittyi nyt keväällä myös kuningas Charles III:n kruunajaispäivänä mm. God Save the Kingin soittaminen ennen ottelun alkua.”
Pettymys on osa elämää
Tapasimme Akun kanssa Liverpool FC:n odotuksiin nähden pettymyksiin päättyneen kauden 2022–23 juuri päätyttyä 4–4 tasapeliin Valioliigan jumboksi jääneen Southamptonin vieraana.
”Minulla on kolme poikaa, joista vanhin on syntynyt 2002 ja nuorin nyt 11-vuotias, ja meitä kaikkia yhdistää rakkaus jalkapalloon ja Liverpool FC:hen. Jalkapallo on ollut asia, josta olemme voineet aina keskustella, vaikkei murrosikäisten teinien kanssa välillä muuten välttämättä ollut helppo päästä puheisiin. Tämän viime kauden tulos tuo etenkin nuorimmalle pojalleni, jonka tietoisen kannatta-ajan aikana Liverpool on aina pelannut
Mestarien liigaa, uuden ulottuvuuden. Toki siitä on puhuttu, että seuran elämässä on nousu- ja laskukausia, kannattamiseen kuuluvat myös pettymykset, ja että emme ole olleet aina huipulla, mutta nyt se konkretisoituu näin nuorimmallekin, kun seura pelaa Eurooppaliigaa. Samalla on toki todettava, että jalkapallomaailma on muuttunut niin, että Valioliigan TOP4:ssä pysyminen on entistä elintärkeämpää. Toivon, jos FSG päättää myydä seuran, että se onnistuu meillä ilman hiekasta imettyä rahaa, sillä en haluaisi jalkapallon menevän pelkästään Manchester Cityn, Newcastlen ja PSG:n tapaisten öljyttyjen joukkueiden leikkikentäksi siihen liittyvine toimintatapoineen”.
”Gloryhunterit, joille seuran kannattaminen perustuu lähtökohtaisesti menestykseen, ovat yksi osa fanikulttuuria. Minulle nuo jo mainitut arvot, perinteet ja toimintatapa ovat Liverpool-kannattajuuden perusta, johon pohjautuen voin ylpeänä ja avoimesti aina esitellä itseni Liverpool-faniksi. Muistan, että vielä 2000-luvun alussa jouduin selittämään, miksi Liverpool, mitä on nyt viime vuosina tarvinnut tehdä vähemmän. Liverpool FC on toisen rakastamani seuran HIFK:n kanssa ollut tärkeä osa identiteettiäni jo lapsuudesta alkaen. Ja kun on niin syvällä kannattamisessa, näkee asiat toisessa valossa kuin pelkkää menestystä hakeva.”
Akun pohdinnat johdattivat meidät muistelemaan seuran 1990-luvun alamäkeä Graeme Sounessin ja Roy Evansin manageriaikoina sekä sitä, miten Liverpool alkoi nousta 2000-luvun alussa takaisin kohti Englannin, Euroopan ja maailman huippua voittamalla Treblen 2001, UEFA Super cupin 2002 ja Englannin liigacupin 2003.
”Gérard Houllier on saanut mielestäni liian vähän kiitosta työstään Liverpoolissa. Hän nykyaikaisti seuran ja käynnisti muutoksen sekä johdatti seuran noihin pokaaleihin. Hänen seuraajansa Rafa Benítez vei taitavana taktikkona joukkuetta kyllä seuraavalle askelmalle ja etenkin Istanbulin ihmeeseen, mutta jätti man managementin osalta kylmän vaikutelman. Ja jouduttiinhan sitten 2010-luvun taitteessa näkemään uusi low-vaihe, jossa Mestarien liigaan pääseminen oli Liverpoolille harvinainen saavutus. Kloppin myötä on saatu kannattajien sydämiin menevä managerihahmo sekä myös menestystä, mikä tietysti ilahduttaa kovasti. Täytyy toivoa, että TOP4:stä tipahtaminen on nyt vain yksittäinen lipsahdus, koska tänä päivänä seuran kiinnostavuus ja arvostus on paljon kiinni siitä, että joukkue osallistuu myös Euroopan seurajoukkueiden pääkilpailuun. Jos ei ole siellä, on riskinä luisua keskitason sarjajyräksi”, Aku tuumii.
Kipinä syttyi helposti
Aku on syntynyt vuonna 1972 Helsingissä. Perhe asui aluksi Oulunkylässä, jossa kuusivuotias Aku lähti mukaan paikallisen Gnistanin nappulajalkapalloon. Gnistan jäi kuitenkin jo alle kymmenvuotiaana, kun Vikströmit muuttivat Espoon Mankkaalle ja Aku siirtyi FC Hongan riveihin.
”Pelasin laitapakkina, jonka tehtävä oli katkaista vastustajan hyökkäykset. Niihin aikoihin laitapakit eivät nousseet kuten Andy Robertson ja Trent Alexander-Arnold. Maalivahti avasi hyökkäykset pitkillä, ja me siis keskityimme puolustamiseen. Oma jalkapallourani hiipui noin 15-vuotiaana, kun huomasin olevani eräänlainen hissipelaaja edustusjoukkueen eteisessä. Olin välillä mukana edustuksen porukassa ja välillä en. Kun koin, että en tästä enää hirveästi kehity enkä pysty vakiinnuttamaan paikkaa edustuksessa, päätin lopettaa.”
”Pelaajana parhaat puoleni taisivat tulla esille pukukopin puolella. Parhaat muistoni liittyvätkin joukkuekavereihin ja pelaamisen sosiaaliseen puoleen – yhteisöllisyyteen ja yhdessä tekemiseen. Turnausmatkoilta jäi mieleen, miten nukuttiin porukalla jonkun koulun lattialla, mutta ei välttämättä juurikaan se, mitä kentällä tapahtui. Toisaalta Liverpool-kannattajana muistaa tosi paljon näkemistään otteluista, vaikka muuten ei tunnu muistavan oikein mi18
| nw | KESÄKUU 2023
tään. Esimerkiksi vanhoja ottelukoosteita katsoessa tulee usein déjà vu -kokemuksia juuri siitä ottelusta”, Aku toteaa.
”Omalle jalkapalloharrastukselle myös TV2:n jalkapallolähetykset, joita katsottiin yhdessä isän kanssa lauantaisin Aulis Virtasen selostamana ennen saunaan menoa, olivat yksi iso asia. Kun Liverpool pelasi tuolloin mahtavaa ja paljon pokaaleita tuonutta jalkapalloa, se jäi tietysti mieleen niistä lähetyksistä yhdessä mm. vihreiden maalivahtipaitojen ja legendaarisen maalivahtimme Ray Clemencen kanssa. Lopullinen kipinä taisi olla Buster-lehden numero, jossa oli Liverpool kannessa ja muistaakseni julisteessakin. Ei se pieni poika muuta tarvinnut, että liekki roihahti täyteen paloon. Sama roihu on niin minulla kuin pojillanikin, joiden kanssa Liverpool FC:stä on tullut hyvin tärkeä isä-poika -asia, yhä sydämessä.”
”Onnistuin saamaan liput Anfieldille, kun vanhin poikamme oli seitsemän. Se kokemus synnytti hänelle rakkauden Liverpool FC:hen sekä perinteen käydä yhdessä vuosittaisilla pelimatkoilla Liverpoolissa, mihin nuoremmat pojat liittyivät tarpeeksi kasvettuaan. Nämä reissut ovat olleet pojilleni myös yksi osa kasvua ja itsenäistymistä sen lisäksi, että he ovat hitsautuneet osaksi Liverpool-yhteisöä. Katsomme pelit yhdessä kotona, jolloin kuuntelemme You’ll Never Walk Alonen aina seisaaltaan ja keskustelemme esimerkiksi siitä, miltä pelaajasta tuntuu tulla joukkueeseen, tehdä ensimmäinen maali Anfieldilla tai olla loukkaantunut. Olemme puhuneet myös mm. siitä, mitä tunteita Alissonilla on ollut, kun hän piti nollapelin isänsä juuri kuoltua, ja istuimme kaikki kyyneleet silmissä, kun Bobby Firmino juoksi viimeiseen kotipeliinsä Anfieldilla. Olimme onnellisia, kun Bobby teki tasoitusmaalin Aston Villan verkkoon, ja odotimme kovasti, että hän tekisi myös voittomaalin.”
”Pelipäivä on aina kokonaisuus. Liverpoolissa on mahtavaa mennä aamulla kaupungille aistimaan, kun kaupunki herää ottelupäivään ja alkaa hiljalleen punertua. Kun nuorin poika on nyt vasta 11, emme näissä isä-pojat -reissuissa istu pubissa muiden kannattajien kanssa, mutta olemme käyneet Jürgen’s Bierhausissa pelaamassa biljardia ennen kuin menemme aikaisin stadionille. Anfieldilla olemme olleet mm. ottamassa vastaan ottelua katsomaan tulevia loukkaantuneita pelaajia ja saaneet silloin selfien mm. Sadio Manén kanssa. Ja päivän huipentaa sitten itse ottelu.”
Penkiltä nousee urheilijan Lätsä
Antsa esittelee itsensä innokkaana penkkiurheilijana, jonka mieluisinta penkkiurheilua on pallopelien katsominen. Isän perintönä lentopallo sekä oman taustan takia tietysti jalkapallo, muun muassa pojan aktiiviharrastuksen kautta jääkiekko ja niiden lisäksi koripallo vetävät häntä ruudun ääreen. Lentopallon ääreen vetävät myös Korson Ducks’issa pelaavat serkun lapset. Ja tennistä Antsa katsoo myös - etenkin, jos kentällä on joku suomalainen.
”Jalkapalloa olen seurannut mielelläni jossakin sporttibaarissa, kun siihen on ollut mahdollisuus. Silloin siihen tulee samaa fiilistä kuin on stadionin katsomoon lähtemisessä. Kun poikani on ollut aktiivinen lätkänpelaaja, hän valitteli nuorempana, että jalkapallo on tylsää, kun peli etenee kiekkoon verrattuna hitaasti ja siinä tulee usein vähän maaleja. No olen selittänyt, mikä 0-0 -ottelussakin voi olla valtavan hienoa, ja nyt vähän yli parikymppisenä hänkin istui jo kanssani katsomaan MM-jalkapalloa.”
”Perhe-elämän ja penkkiurheilun yhteensovitus ei ollut meillä mikään iso haaste, etenkin kun en ole koskaan ollut ns. hard core harrastaja tässä mielessä. Jalkapallon isot kisathan ovat normaalisti olleet kesällä, ja muuten olen voinut tarvittaessa sanoa, että nyt olen lähdössä sporttibaariin katsomaan joko futista tai jääkiekon pleijareita. Lätkän kevään pleijareistahan ei tosin isoa häiriötä ole päässyt tulemaankaan, kun HIFK on pääsääntöisesti tippunut niistä jo varhaisessa vaiheessa. Joskus oli yhteensovitushaasteita, kun silloinen vaimoni sekä poika ja tytär, joka muuten harrastaa aktiivisesti ratsastusta, halusivat katsoa Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaa ja minä urheilua. Mutta sekin saatiin ratkotuksi sillä, että minä menin sporttibaariin”, Antsa naurahtaa.
”Harrastan myös itse urheilua. Itse asiassa Teatterikoulussa monella muullakin oli vahva urheilijatausta. Hyvästä fyysisestä kunnosta oli siellä myös etua selkeästi. Nykyisin lajeinani ovat jalkapallon lisäksi jousiammunta ja pyöräily. Lisäksi uiminen ja yleensäkin liikunnallinen elämäntapa on ollut perheen yhteinen harrastus. Liverpooliin pääseminen olisikin minulle kahdella tapaa iso asia, kun siellä on Anfieldin lisäksi erittäin tunnettu hyvä jousiammuntaan liittyvä liike, jossa tietysti pitäisi myös käydä. Tuo jousiammuntainnostus lähti Robin Hood -jutuista ja yhdestä näytelmästä, jonka jälkeen halusin hankkia jousen ja oppia ampumaan sillä.”
Urheilun ohella muun muassa sarjakuvien lukeminen kuuluu Antsan vapaa-aikaan - nykyisin etenkin mökillä, jossa sen lajin kirjallisuus tällä hetkellä on. Hänen ehdoton sarjakuvasuosikkinsa on Andy Capp eli suomalaisittain Lätsä. Antsan kirjahyllystä löytyvät kaikki suomenkieliset Lätsä-julkaisut, joiden pariin hän mielellään palaa uudelleen ja uudelleen.
”Mies, joka ei ole ikinä tehnyt päivääkään töitä ja harrastaa intohimoisesti futista, nauttii oluesta ja teettää vaimollaan kaikki arjen hommat. Loputtomasti hyviä läppiä stripistä toiseen. Tämä lähti aikoinaan siitä, että tätini mies luki Lätsää Turun Sanomista ja leikkasi strippejä sieltä talteen. Kun Lätsä-albumeita tuli myyntiin 1980-luvulla, aloin ostaa niitä. Nyt ne ovat mökillä, jossa sekä itse mökki että Lätsät ja muut sarjakuvat ovat samalla minulle tietynlainen aikamatka menneeseen elämääni, kun niitä albumeita siellä luen.”
”Asterix on ollut toinen suosikkini, etenkin siltä ajalta kun René Goscinny ja Albert Uderzo niitä vielä yhdessä tekivät. Osasin yläasteikäisenä kaikki Asterixit ulkoa kuten eräs koulukaverinikin. Usein välitunneilla sitten tenttasimme toisiamme ja yritimme narauttaa kaverin jostakin tiedon puutteesta. Tästä oli hyötyä sitten ylioppilaskirjoituksissakin. Opettajamme nimittäin sanoi, että lukekaa Asterixia ranskaksi, niin saatte hyvän pohjan kirjoituksiin. Kun tunsin tekstit jo valmiiksi suomeksi, neuvo toimi minulla tosi hyvin, ja kirjoitin ranskan läpi valmistautumalla kirjoituksiin pelkästään Asterixeja lukien.”
Pompannapit hakusessa
Liverpool FC on ollut Antsan elämässä siis jo kansakouluiästä asti. Hän on nähnyt Liverpoolin pelaavan livenä Helsingin olympiastadionilla Valkeakosken Haka – Liverpool -ottelussa, mutta käynti Anfieldilla on vielä haaveena, kun haave päästä sinne 50-vuotislahjaksi ei lopulta onnistunut.
”Mentiin olympiastadionille niin aikaisin, että näin myös alkuverryttelyn. Se oli niin tehokas, että tuntui kuin Liverpool olisi pelannut kolme puoliaikaa. Ero Hakan porukan valmistautumiseen oli valtava, mutta näkyihän se sitten myös kentällä. Erityisen hienon tästä ottelumuistosta teki se, että sain nähdä suurimman Liverpool-idolini Sami Hyypiän kentällä nimenomaan Liverpoolin peliasussa ja joukkueessa. Isoimmat aplodit tulivatkin, kun Sami nousi kulmapotkutilanteessa korkeimmalle ja nikkasi pallon tyylikkäästi Hakan maaliin. Ja olihan silloin avausmiehistössä myös Jari Litmanen, joka antoi syötön Michael Owenin ensimmäiseen maaliin, mutta minulle suomalaisen jalkapallon isoin nimi on kyllä Sami Hyypiä varmaankin senkin takia, että olemme molemmat pelanneet toppareina”, hän muistelee ja arvioi.
”Seuraan Liverpoolia ja sen otteluita, mutta ne eivät rytmitä elämääni jo työnkään takia. Annan itselleni fanina arvosanan 3, joka muuten on myös pelipaitani numero ja onnennumeroni. Jos esitys ja peli menevät päällekkäin, ottelu jää katsomatta, sillä mielestäni peli pitää nähdä suorana. Tilaan seuran kaupasta paitoja, housuja yms. tavaraa ja olisin tilannut aamutakinkin, mutta siitä ei löytynyt sopivaa kokoa. Olen kuitenkin sillä lailla laiska kannattaja, että en esimerkiksi osaa nimetä avauskokoonpanon pelaajia.”
”Nyt minulla on toiveissa löytää kivat Liverpool FC -aiheiset napit yhteen pomppaani, joka on tällä hetkellä napittomana käyttämättömänä. Se pomppa päällä olisi kiva päästä baanalle, jos tuo nappihaaveeni toteutuisi.”
”Löyhästi Liverpooliin liittyy myös muistikuva Atik Ismailista. Atikhan teki aikoinaan Euroopan cupin ottelussa HJK:n maalin Liverpoolin verkkoon olympiastadionilla. Itselleni Atik tosin tuo yhä elävästi mieleen vuoden 1983 Suomen cupin finaalin, jossa HJK voitti Lahden Kuusysin 4-0 ja jossa Atik junttasi takatolpan tuntumasta suoraan ilmasta maalin edessä olleiden pelaajien yli leijailleen kulmapotkun voimavedolla Kyykän verkon perukoille.”
”Kotimaista seura- ja maajoukkuejalkapalloa, jossa olen tietysti myös nähnyt Sami Hyypiän pelaavan useasti, olen käynyt katsomassa paljon. Lisäksi vyöllä ovat myös MM-kisat. Lähdettiin kavereideni kanssa yhden kaverin Wartburgilla Italiaan vuoden 1990 kisoihin ja nähtiin siellä neljä ottelua. Kun Berliinin muuri oli silloin juuri murtunut, jouduimme sen Wartburgin takia vähän ylenkatsotuiksi, kun meitä pidettiin siksi DDR-läisinä. Mutta reissu tehtiin ja siitä jäi hyvät muistot. Wartburgille siitä tuli muuten viimeinen matka, sillä auto laukesi lopullisesti liki heti Suomeen takaisin päästyämme”, Antsa muistelee.
Antsan lyhyet nopeat
All-time suosikkipelaajasi Liverpoolissa?
– Sami Hyypiä
Miksi juuri hän?
– Suomalainen, joka pääsi tuohon asemaan tässä seurassa, ja teki pitkän loistokkaan uran – ja vielä kapteenina. Wau!
Entä suosikkisi nykyjoukkueessamme?
– Mo Salah.
Mikä nostaa hänet suosikiksesi?
– Energia, nopeus ja käsittämättömän hieno pallonkäsittelytaito kovassa vauhdissa. Sekä maalintekotaito!
Kenet haluaisit ehdottomasti joukkueeseemme ja miksi juuri hänet?
– Enpä osaa sanoa.
Entä mille pelipaikoille haluaisit vahvistuksia (tärkeysjärjestyksessä)?
– Pidän tärkeimpänä asiana, että puolustuksen varmuudesta pidetään huolta. Että loukkaantumisten sattuessa on aina mahdollisuus saada luja alakerta. Sanoo vanha toppari.
Miten Jûrgen Klopp on toistaiseksi onnistunut managerina asteikolla 1-10
- 9
Onko joku vastustajistamme sinulle erityinen inhokki tai erityisen rakas?
– Tietty Everton. Rakas vastustaja. Hyvä ystäväni ja kollegani on juurikin tämän kaupungin toiseksi parhaan joukkueen vieläkin kovempi fani, ja tämä tuo työpaikalle aina niin mukavaa leuan louskutusta. Ja viime vuodet, aika pitkään ja useasti, on ollut kiva olla tilastollisesti saamapuolella.
Jokin erityinen syy inhoon tai pitämiseen?
– Edellähän tuo tuli sanotuksi.
Entä onko jonkun vastustajan pelaaja jäänyt erityisesti mieleen?
– Sergio Ramos
Hyvässä vai pahassa ja miksi?
– Maalivahti Jordan Pickford. Erittäin hyvä ja monipuolinen, moderni maalivahti, joka on vaikeasti ohitettava. Herrasmiesmäinen. Ilmankos pelaa maajoukkueessa.
Seuraatko reserviemme tai juniorijoukkueidemme otteita?
– Enpä ihan noin syvällä ole.
Ensimmäinen käyntisi Anfieldilla, peli ja tulos?
– Vielä käymättä. Mutta odottaa, koko kaupunki kaikkinensa. Tulee oikea pyhiinvaellusmatka, sillä Liverpoolissa on myös erittäin tunnettu jousiammuntakauppa. Jousiammunta on rakas harrastus jo vuosien takaa.
Liverpool kaupunkina max kolmella sanalla kuvattuna?
– Waiting for me.
Harrastatko Liverpoolissa oluthifistelyä, meneekö mikä vain vai eikö olut maistu?
– Olut maistuu aina, sielläkin.
Jokin erityinen lempijuoma siellä?
– Jokainen olut on tutustumisen arvoinen.
Arvioi brittiläinen keittiö max kolmella sanalla.
– Fish and chips. Tai “If you like the weather, you will love the food”. Meni vähän yli kolme.
Liverpool FC elämässäsi asteikolla 1-10 (max 10).
– 3.
Aktiivisuutesi Liverpool-kannattajana asteikolla 1-10 (max. 10)
– 3.
Selitä itsellesi antamasi arvosana max kolmella sanalla.
– Saa mitä ansaitsee.