No niin. Käsi ylös, jos ei ota järkeen tämän kauden ensimmäiset kolme peliä… Minä en nosta. Ottaa ja ottaa ihan törkeän paljon. Eihän tuo pelaaminen ole ollut alkuunkaan sellaista kuin sen olisi pitänyt olla. Kolmessa pelissä viisi omiin ja KAKSI pistettä. En minä silti suosikkiani hylkää. Jos jostakusta tuntuu siltä, että on vaihtamassa suosikkijoukkuettaan kolmen voitottoman matsin jälkeen, niin ehkä kannattaa saman tien suksia hornan tuuttiin. Me muut voimme potkia vauhtia…

Mutta jotta maailma asettuisi perspektiiviin, niin on se kausi alkanut huonomminkin. Ei tämä hyvä uutinen ole, mutta muistuttaa kuolevaisuudesta ja siitä, että tokihan tässä nyt puhutaan urheilusta, jossa voi tapahtua, ellei nyt ihan mitä vaan, niin ainakin melkoisen monenmoista.

Viime kaudella startattiin pelaamalla 16 ottelua ilman tappiota. Ihan kiva. Aina ei edes ihan kiva kuitenkaan riitä. Ei tullut mestaruutta.

Viimeksi on aloitettu näin huonosti kaudella 2003-04, jolloin aluksi otettiin kotikentällä kököttimeen Chelsealta 2-1. Kaksi maalitonta tasapeliä vieraissa Aston Villaa ja Tottenhamia vastaan tulivat sitten seuraavaksi.

Historiasta löytyy kyllä muutamia katastrofaalisempiakin alkuja kaudella. Mehustellaan niillä nyt sitten tässä ennen kuin tilanne normalisoituu, koska kyllähän se väistämättä normalisoituu. Joko myöhemmin tai toivottavasti aiemmin.

Huonommin kuin tällä kaudella on matkaan lähdetty kuitenkin viimeksi kaudella 1911-12, jolloin vetäistiin viiden ottelun voitoton alkukausi. Vierastasapeliä Woolwich Arsenalia (2-2) vastaan seurasi vierastappio Boltonille 2-1, kotitasapeli 2-2 ManC:n kanssa, vierastappio 2-1 Evertonille ja vielä kotitappio West Bromwichille 3-1. Aurinko alkoi paistaa vasta 30.9., jolloin Sunderland kaatui vieraissa.

Kaudella 1905-06 tuli heti alkuun kolme peräkkäistä tappiota. Ensin vieraissa 3-1 Arsenalille, sitten kotona samoin numeroin Blackburnille ja kaiken kukkuraksi vieraissa Aston Villalle 5-0.

Kun nyt on ruvettu kieriskelemään tuhkassa, niin jatketaan. kausi 1903-04 alkoi peräti viidellä peräkkäisellä tappiolla. Nottingham voitti kotonaan 2-1, Wednesday Anfieldilla 3-1, Sunderland kotonaan 2-1, West Bromwich Anfieldilla 3-1 ja vielä Notts Countykin kotonaan 4-2.

Ja ostoskanavaa lainaten… eikä tässä vielä kaikki. Ei tosiaankaan. Kaudella 1899-1900 oltiin kuin nyrkkeilysäkki, jota jokainen halukas pääsi muksimaan. Kauden alusta kahdeksan kertaa tuli pataan. Saattaa olla, että silloinkin kannattajia korpesi koko touhu.

Eiköhän tämä piisaa. Tai no, itselleni ainakin. Siirrytään pohtimaan tulevaa, toki sitäkin historiatulosten ja muun turhanpäiväisen höpinän kautta.

Seuraavaksi vastaan saapuu AFC Bournemouth Englannin eteläiseltä rannikolta. Seuran nimihän oli, jos nyt muisti pelaa, ihan ensin Boscombe ja sitten Bournemouth & Boscombe. Nykyinen muoto otettiin käyttöön 1971. The Cherries, kirsikat, pelaa kotiottelunsa 1910 rakennetulla Dean Courtilla, jonka kapasiteetti on vaivaiset reilut 11 000.

On pakko takertua myös semmoiseen juttuun, että ennen vuotta 1810 Bournemouthin alue Dorsetin kreivikunnassa oli vielä pelkkää laidunmaata. Englannin Rivieran lempinimeä kantava kaupunki on sen jälkeen noussut vilkkaaksi yöelämää tarjoavaksi rantakohteeksi. Ai niin ja Frankensteinin luoja, kirjailijatar Mary Shelley on myös haudattu kyseiseen kaupunkiin.

Liverpool ja AFC Bournemouth ovat kohdanneet historian aikana oikeastaan erittäin harvakseltaan. Luonnollisestikin tämä johtuu siitä, että dorsetlaiset ovat pelanneet suurimman osan historiastaan alasarjoissa ilman sen suurempaa menestystä.

Ensimmäiset kuusi kohtaamista 17:stä olivat FA Cupin ja Liigacupin pelejä. Liverpool eteni jatkoon joka kerta. Ensimmäinen tällainen koitos nähtiin niihin aikoihin kun Peaky Blinders dominoi Midlandsia, eli 8.1.1927.

FA Cupin kolmannen kierroksen matsi päättyi vieraissa 1-1, mutta uusintaottelun Liverpool hoiti hattutemppuilija Harry Chambersin johdolla 4-1.

Huhtikuussa 1915 Liverpoolin kanssa sopimuksen tehnyt Chambers debytoi seuran edustusjoukkueessa vasta 30.8.1919 pelaten sen jälkeen yhteensä 339 ottelua punaisessa peliasussa. Näissä syntyi kunnioitettavat 151 maalia. Luonnollisesti Chambersin debyyttiä hidasti sellainen pieni mitätön yksityiskohta kuin I Maailmansota, joka todellakin häiritsi jalkapallomaailmaa isolla kädellä.

Murhaavan tehokkaan vasurin omistanut Chambers sai lempinimen ”Smiler” ja pelasi myös kahdeksan ottelua Englannin asussa viimeistellen niissäkin komeat tehot, eli viisi maalia. Jäätyään auton alle kauden 1927/28 jälkeen hän menetti paikkansa Liverpoolin avauskokoonpanossa, ei oikein koskaan toipunut ja myytiin lopulta West Bromwichiin. Mutta hei, kova jäbä oli.

Tuo oli muuten ensimmäinen kahdesta hattutempusta, jotka Liverpoolin pelaajat ovat Bournemouthia vastaan onnistuneet paukuttamaan. Palataan siihen toiseen tuonnempana.

Kuten tuli todettua, 17 kohtaamista virallisissa matseissa ja yksi treenipelissä on se saldo, josta lähdetään taivastelemaan tilannetta. Liverpool on dominoinut otteluita selkeästi. Voittoja on naarattu 13 (ja se yksi treenipelistä), tasan on pelattu kolmesti. Kerran on hävitty, mutta se olikin melkomoisen erikoinen ottelu ja luulen, että aika moni muistaakin tuon koitoksen.

Sunnuntaina joulukuun 4. päivänä vuonna 2016 kaiken piti olla hyvin, hallussa ja lapasessa. Eipä kuitenkaan ollut, vaikka Liverpool johti ottelua kahdesti kahden maalin erolla vieraskentällä sitkeää Bournemouthia vastaan.

Tauolle mentiin kahden maalin johdossa Sadio Manén ja Divock Origin huudatettua vieraskannattajia. Callum Wilson herätti isäntien toiveita rankkarista 56. minuutilla, mutta Emre Can venytti johdon uudelleen kahteen maaliin kahdeksan minuuttia myöhemmin. Sen jälkeen kaikki mahdollinen menikin sitten pyllylleen.

Kun peliä oli alle vartti jäljellä Ryan Fraser kavensi ja vain kaksi minuuttia myöhemmin, 78. minuutilla, Steve Cook tasoitti ottelun numeroihin 3-3. Lopullisesti taivas putosi lopullisesti Liverpoolin, sen pelaajien ja kannattajien ja luultavasti myös torimummon niskaan. Nathan Aké nimittäin iski 4-3 –voittomaalin kun pelattiin jo lisäajan neljättä minuuttia. Näin. Jos nyt listataan näitä juttuja, jolloin on ottanut päähän oikein tukevasti, niin kyllä tämä kieltämättä menee sille listalle.

Jos on pelejä ollut joukkueiden välillä suorastaan oudoksuttavankin harvoin, pelaajaliikennettä sen sijaan on kyllä ollut.

Yhteensä listoilta löytyy peräti 21 pelaajaa, jotka ovat edustaneet kumpaakin seuraa vuosien saatossa. Näitä modernien aikojen pelaajia ovat mm. Danny Ings, Jordon Ibe, Adam Lallana, David James, Dominic Solanke, Nathaniel Clyne ja Nathaniel Phillips.

Suoria siirtoja seurojen välillä ovat mm. Jamie Redknappin siirto Liverpoolista Bournemouthiin, sekä vastakkaiseen suuntaan tulleiden Iben, Brad Smithin ja Solanken siirrot. Jälkikäteen ajatellen Solanken hinta shokeeraa, sillä miehestä maksettiin 24 miljoonaa puntaa.

Ai niin, meinasi unohtua kokonaan se toinen hattutemppuilija. Hänhän on tietenkin Mo Salah, joka osui kolmesti 8.12.2018 4-0 -kotivoitossa.

Tämmöisillä pelimerkeillä viikonlopun rulettipöytään.

All time Liverpool v AFC Bournemouth

08.01.1927 V FAC3 1-1 (0-0)
52’ 0-1 Frank Taylor
86’ 1-1 Gordon Hodgson

12.01.1927 K FAC 3 rep 4-1 (2-0)
05’ 1-0 Fred Hopkin
22’ 2-0 Harry Chambers
60’ 3-0 Harry Chambers
65’ 4-0 Harry Chambers
70’ 4-1 Ronnie Eyre

27.01.1968 V FAC3 0-0

30.01.1968 K FAC 3 rep 4-1 (2-0)
33’ 1-0 Tony Hateley
44’ 2-0 Peter Thompson
51’ 3-0 Roger Hunt
73’ 4-0 Chris Lawler
74’ 4-1 Emlyn Hughes (om)

25.01.2014 V FAC4 2-0 (1-0)
26’ 1-0 Victor Moses
60’ 2-0 Daniel Sturridge

17.12.2014 V LC5 3-1 (2-0)
20’ 1-0 Raheem Sterling
27’ 2-0 Lazar Markovic
51’ 3-0 Raheem Sterling
57’ 3-1 Dan Gosling

17.08.2015 K PL 1-0 (1-0)
26’ 1-0 Christian Benteke

28.10.2015 K LC4 1-0 (1-0)
17’ 1-0 Nathaniel Clyne

17.04.2016 PL V 2-1 (2-0)
41’ 1-0 Roberto Firmino
45’ 2-0 Daniel Sturrdige
90’ 2-1 Joshua King

04.12.2016 PL V 3-4 (2-0)
20’ 1-0 Sadio Mané
22’ 2-0 Divock Origi
56’ 2-1 Callum Wilson (rp)
64’ 3-1 Emre Can
76’ 3-2 Ryan Fraser
78’ 3-3 Steve Cook
90+4’ 3-4 Nathan Aké

05.04.2017 PL K 2-2 (1-1)
07’ 0-1 Benik Afobe
40’ 1-1 Phillippe Coutinho
59’ 2-1 Divock Origi
87’ 2-2 Joshua King

17.12.2017 PL V 4-0 (3-0)
20’ 1-0 Philippe Coutinho
26’ 2-0 Dejan Lovren
44’ 3-0 Mohamed Salah
66’ 4-0 Roberto Firmino

14.04.2018 PL K 3-0 (1-0)
07’ 1-0 Sadio Mané
69’ 2-0 Mohamed Salah
90’ 3-0 Roberto Firmino

08.12.2018 PL K 4-0 (1-0)
25’ 1-0 Mohamed Salah
48’ 2-0 Mohamed Salah
68’ 3-0 Steve Cook (om)
77’ 4-0 Mohamed Salah

09.02.2019 PL K 3-0 (2-0)
24’ 1-0 Sadio Mané
34’ 2-0 Gini Wijnaldum
48’ 3-0 Mohamed Salah

07.12.2019 PL V 3-0 (2-0)
35’ 1-0 Alex Oxlade-Chamberlain
44’ 2-0 Naby Keita
54’ 3-0 Mohamed Salah

07.03.2020 PL K 2-1 (2-1)
09’ 0-1 Callum Wilson
25’ 1-1 Mohamed Salah
33’ 2-1 Sadio Mané