Kristallit helisemään - Liverpool v Crystal Palace

Written on August 10 2022
Olli-Matti Matihalti


Kausi on jo yhden pelatun liigaottelun mittainen. Enää siis muutama jäljellä. Tuntuu kuin joka viikko pelattaisiin jotain lontoolaisjengiä vastaan, sillä Fulhamin jälkeen vuorossa on Crystal Palace FC. Tässä pitäisi nyt olla ainakin hienoin mahdollisuus pyyhkiä pois avauskierroksen ketutus. Hyvää oli Darwin. Huonoa tasapeli. Että näin.
 
Crystal Palace avasi kautensa varaslähdöllä kauteen otettuaan perjantaina 5. elokuuta mittaa Arsenalista kotikentällään, Croydonissa sijaitsevalla vuonna 1924 avatulla Selhurst Parkilla. Nokkaan tuli 2-0, vaikka ajoittain Palace veikin peliä ihan vahvasti. Croydonista puheen ollen mieleen tulee myös se, että Hanoi Rocks hengaili alueella silloin kun se vielä hengaili. Biiseistähän löytyy mm. Tooting Bec wreck ja kyseinen kaupunginosa on alle 10 km päässä Selhurst Parkista. Veikkaan, että Michael Monroe tai Andy McCoy eivät useinkaan futista tsiigailleet. Varmaa faktaa asiasta ei ole.


Stadioniin liittyen on mielenkiintoista sinällään, että sama tyyppi, skotlantilainen Archibald Leitch, suunnitteli sekä viime viikon retkeilykohteen Craven Cottagen, että Selhurst Parkin. Noiden lisäksi äijä piirteli myös Middlesbrough’n Ayresome Parkin, Sheffield Unitedin Bramall Lanen, Chelsean Stamford Bridgen, Celtic Parkin, Hampden Parkin, Sunderlandin Roker Parkin, Old Traffordin, Villa Parkin, Rangersin kotistadionin Ibroxin, White Hart Lanen, Portsmouthin Fratton Parkin, Bradford Cityn Valley Paraden, Heartsin Tynecastlen ja muutaman muun. Niin ja tietenkin myös Anfield Roadin. Ei oo ollut pulaa vapaa-ajan hommista siis.
 
Patrick Vieiran luotsaama Palace pelasi harjoituskaudella peräti yhdeksän ottelua. Pre-season alkoi jo 2.7. Accrington Stanleyn vieraana 1-1 –tasapelillä ja jatkui viikkoa myöhemmin Millwallia vastaan 5-4 –voitolla. Sen jälkeen oli edessä Kaukoidän kiertue. Ensin tuli nokkaan Liverpoolilta 2-0, sitten voitto Ipswich Townista 4-2 ja vielä tappio Manchester Unitedille 3-1. Gillinghamin Palace voitti 3-2, QPR:n 3-0 ja ranskalaisen Montpellierin 4-2. Sekaan mahtui myös 1-1 –tasuri Leedsin kanssa.
 
Tuossa Singaporessa ennen kauden alkua pelatussa treenimatsissa Liverpoolin maalit syntyivät muuten Mo Salahin ja Jordan Hendersonin toimesta 50 217 katsojan edessä. Ottelussa Liverpool käytti yhteensä 32 eri pelaajaa, jos nyt pysyin laskuissa.
 
Crystal Palacen hankinnat tälle kaudelle eivät ole olleet mitään järisyttäviä. Sen sijaan seurassa on osattu löytää mielenkiintoisia pelaajia vuodesta toiseen. Nähtäväksi jää, miten 22-vuotias malilainen puolustava keskikenttäpelaaja Cheick Doucouré tulee istumaan Vieiran systeemeihin. Hän saapui eteläiseen Lontooseen RC Lensistä 22,6 miljoonan €uron hintaan. Jenkkitoppari Chris Richards puolestaan löytyi 12 miljoonalla FC Bayernin riveistä.
 
Yhteensä vuosien saatossa 18 eri pelaajaa on edustanut sekä Liverpoolia, että Crystal Palacea ja onpa manageritasollakin nähty, sillä Suomen maajoukkueenkin peräsimessä nähty Roy Hodgson vietti kaudet 2017-2021 Palacen ruorissa.
 
Hodgsonista sitten saatiinkin oivallinen aasinsilta suomalaissuhteisiin. Niitä on. Aloitetaan siitä, että lontoolaisjengi on vieraillut Suomessa pariin kertaan. Ensin 1988 treenipeli pelattiin Kemin Palloseuraa vastaan ja siitä irtosi voitto numeroin 5-1. Neljän matsin kiertue seurasi vuonna 1997. Vastaan asettuivat Jyväskylän Jalkapalloklubi, joka Harjulla taipui 4-0, Kings SC Kuopiosta venyi 1411 katsojan edessä maalittomaan tasapeliin, oululainen Tervarit kärsi 1-0 –tappion Raatissa ja lopuksi rovaniemeläinen FC Santa Claus taipui 5-0.
 
Jatketaan suomalaisjargonia pelaajapuolen hommilla. Chelseasta lainamiehenä monessa jengissä käynyt Mikael Forssell edusti Palacea 1999-2001 viimeistellen 42 ottelussa 16 maalia. Seuraavana vuorossa oli Aki Riihilahti kausilla 2000-2006. ”Ägän” saldoksi muodostui komeat 167 ottelua, joissa syntyi 13 osumaa. Uransa pääasiassa Hollannissa viettänyt ja nykyisinkin Eindhovenissa vaikuttava Joonas Kolkka kävi Eaglesissa kauden verran pelaten 26 ottelua, joissa syntyi kolme maalia. Lähes jokaisessa englantilaisseurassa pelannut Kosovon Härkä, Shefki Kuqi, sai kausilla 2006-2009 tililleen 37 matsia ja seitsemän maalia. Ja näin. Ei ollut joulukuusia.
 
Ja vielä sitten muutama sana lahtelaisen futiskoulun kasvatista, Joonas Einari Kolkasta. Hän nimittäin pisti pallon Liverpoolin verkkoon 13.11.2004 Anfieldillä. Kolkan maali tasoitti numeroiksi 1-1 juuri ennen taukoa. Liverpoolin onneksi Milan Baros oli pelipäällä tehden hattutempun avittaen näin kotijoukot 3-2 –voittoon. Jos nyt oikein olen havainnut, tuo on muuten ainoa hattutemppu näiden kahden joukkueen keskinäisissä matseissa.
 
Pelaajia, jotka ovat edustaneet sekä Liverpoolia, että Crystal Palacea löytyy yhteensä 18 kappaletta. Herroista neljä pelasi toki jo 1800-luvulla. Tuoreempia ja tutumpia ovat Christian Benteke, Nathaniel Clyne ja Mamadou Sakho. Näistä Benteke on muuten Palacen ennätysostos reilulla 28 miljoonalla punnalla Liverpoolista. Sakho taisi liikahtaa noin 25 miljoonalla.
 
Ensimmäinen sarjapeli Liverpoolin ja Crystal Palacen välillä pelattiin 27. elokuuta 1969. En muista siitä mitään. Olin vasta 5-v. Eikä tainnut tulla telkkaristakaan. No, viisastelut sikseen. Elikkäs napataan kiinni tuosta pelistä sen verran, että Liverpool voitti sen 3-1 ja ensimmäisen maalin Palacen verkkoon teki Emlyn Hughes. Vanhemman polven kannattajat varmasti muistavat miehen, mutta nuoremmat janarit eivät, joten kerrataan hiukan…
 
Legendaarinen Bill Shankly oli nähnyt nuoren Hughesin pelaavan Blackpoolin paidassa ja tarjonnut välittömästi miehestä £ 25 000. Ei irronnut. Sen sijaan Blackpoolin manageri Ron Stuart oli luvannut Shanklylle kertovansa heti, jos Hughes on kaupan.
 
Shankly tiettävästi soitti joka sunnuntaiaamu Hughesille ja kertoi, että tästä tulee pian Liverpoolin pelaaja. Hughes itse on kertonut tarinaa aiheesta: ”Joka sunnuntai, kun tein aamiaiseksi munia, pekonia ja verivanukasta (black pudding) puhelin soi ja Shankly soitti. Hän kielsi minua syömästä moista ruokaa ja lupasi ostaa minut”.
 
Hughesista tuli kuin tulikin Liverpoolin pelaaja 27. helmikuuta 1967, mutta hinta oli noussut 65 000 puntaan. Halpa, jos asiaa tutkii jälkikäteen. Hughes nimittäin pelasi Liverpoolin asussa 665 ottelua, joissa syntyi 49 maalia. Urallaan hän pelasi myös 62 maaottelua Englannin paidassa, valittiin vuoden jalkapalloilijaksi 1977, voitti neljä liigamestaruutta, FA Cupin, Euroopan Cupin kahdesti, UEFA Cupin myös kahdesti ja Super Cupin kertaalleen. Emlyn Hughes kuoli aivokasvaimeen 9.11.2004 57-vuotiaana.
 
Tuossa matsissa Liverpoolilta onnistuivat maalinteossa myös Roger Hunt ja Peter Thompson. Palacen 1-1 tasoituksen viimeisteli John Sewell. Huhtikuussa 1970 Liverpool haki pinnat Selhurst Parkilta 3-0 Bobby Grahamin maalattua kahdesti ja Chris Lawlerin kertaalleen.
 
Seurat olivat aiemmin kohdanneet kahdesti FA Cupissa. Tammikuun 8. päivä Lontoossa päädyttiin maalittomaan tasapeliin kolmannen kierroksen ottelussa. Neljä päivää myöhemmin Liverpool voitti uusintaottelun kotonaan 3-1 jatkoajalla. Ernie Waldron vei vieraat johtoon 53. minuutilla, mutta John Shafto tasoitti pelin 65. minuutilla. Jatkoajalla Nicholas Collins sohi pallon omiin ja Willie Fagan pisti pilkulta loppunumeroiksi 3-1.
 
Tämä kauden ensimmäinen kotiottelu Palacea vastaan on 60. virallinen matsi seurojen välillä. Pääsarjatasolla on kohdattu 18 kertaa I divisioonassa ja 26 kertaa Valioliigassa. I divisioonan koitoksista Liverpool voitti 10, neljä kertaa pinnat tasattiin ja neljä kertaa Palace poistui voittajana kentältä. Valioliigan viimeiset kymmenen matsia ovat kaikki päättyneet Liverpoolin voittoihin. Yhteensä Valioliigamatseista Liverpool on voittanut 18, tasureita on tahkottu kolme ja viidesti on Palace voittanut.


FA Cupissa on ollut tasaista. Kahdeksan matsia on pelattu. Katkerin niistä lienee tuo 4-3 –välierätappio kauden 1989-90 kilpailussa. Villa Parkilla pelatussa matsissa nähtiin värikäs koitos, joka ratkesi Alan Pardew’n 109. minuutin voittomaaliin. Jotta otti päähän silloin ja oikeastaan edelleen.
 
Noista seitsemästä muusta FA Cupin matsista voittoja ja tasapelejä on kumpaisiakin kolme. Liigacupissa puolestaan on oltu kahdesti vastakkain semifinaalissa. Kaudella 1994-95 vääntö oli tiukkaa, sillä molemmat ottelut päättyivät Liverpoolin 1-0 –voittoihin. Ensimmäinen osa pelattiin Anfieldilla ja se ratkesi 90. minuutilla Robbie Fowlerin viimeisteltyä Steve McManamanin esityöstä. Toinen matsi Selhurst Parkilla ratkaistiin jo 27. minuutilla. Arvatkaapa huviksenne, mikä oli maalissa työnjako… No, Fowler maalasi ja McManaman tarjoili… Tuon voittomaalin tuuletus sai jonkin verran julkisuutta. Fowler nimittäin nappasi paitansa ja käänsi sen nurinpäin niin, että nimi ja numero tulivat eteen. Onhan noita Fowlerilla ollut hiukan toisenmoisiakin tuuletuksia…
 
Toistamiseen kohdattiin sitten välierissä kaudella 2000-01. Palace voitti ensimmäisen osaottelun kotonaan 2-1, mutta Anfieldillä tahti oli toinen ja finaaliin mentiin niin, jotta heilahti numeroin 5-0.
 
Liigaotteluista on kaiketi nostettava esiin pari-kolme aivan erityisen onnistunutta ilotulitusta. Aika moni arvaa kyllä, mitä ne ovat. Samalla kaudella kun kontattiin siinä ikävässä FA Cupin semifinaalissa, Crystal Palace sai aika tavalla ennen näkemätöntä kyytiä Anfield Roadilla. Isännät nimittäin pommittivat voittonumeroiksi 9-0 (3-0). Peräti kahdeksan eri miestä onnistui maalinteossa vain Steve Nicolin tehtyä kaksi osumaa. Mielenkiintoisin osuma taisi olla John Aldridgen pilkku, sillä mies tuli vaihdosta Peter Beardsleyn tilalle 66. minuutilla ja käveli suoraan vetämään rankkaria, onnistuen. Vastaavasti Palacella oli myös paikkansa. Nicolin avausmaalin jälkeen Geoff Thomas taisi kolauttaa pallon tolppaan, ennen kuin karkelot alkoivat. Samainen Thomas mokasi myös pilkun ampuen sen karkeasti arvioiden viisi metriä yli maalin.
 
Kausi 1994-95 aloitettiin vierasmatsilla Palacea vastaan. Aikamoinen alku se olikin, sillä pinnat lähtivät mukaan 6-1 (3-0) –voitolla. Ian Rush ja Steve McManaman osuivat kumpikin ottelussa kahdesti . Palacen kokoonpanossa nähtiin muuten aiemmin Englannin maajoukkueessa, Chelseassa, Manchester Unitedissa ja Queens Park Rangersissakin pelannut Ray Wilkins.
 
Viimeisin maalijuhla, joka on hiemaan tuoreempaa laadultaan, on tietenkin Selhurst Parkilla vietetty pikkujouluhippa vuodelta 2020. Palacen kannalta ainoa hyvä puoli ottelussa oli se, että koronan takia matsissa ei ollut lainkaan yleisöä. Pelihän päättyi vierasvoittoon numeroin 7-0 (3-0). Mo Salah ja Roberto Firmino osuivat kahdesti Takumino Minaminon Sadio Manén ja Jordan Hendersonin maalattua kertaalleen.
 
Kaiken kaikkiaan Crystal Palacea vastaan on ollut kiva viettää maalikarkeloita, sillä Liverpool n 59 virallisessa koitoksessa tehnyt 126 maalia lontoolaisten verkkoon. Ahkerimmin Palacen verkkoa ovat Liverpoolin pelaajista heilutelleet kymmenen kertaa maalannut Sadio Mané, seitsemän kertaa osuneet Ian Rush ja Mo Salah, sekä kuudesti viimeistellyt Roberto Firmino.
 
Tästä eteenpäin sama juttu kuin viimeksi. Kannattaa jatkaa vain jos haluaa lisää turhanpäiväistä numerodataa, eli tuloksia ja maalintekijöitä.
Ei mulla taaskaan sitten vissiin muuta. Tuossa tärkeimmät. Kattellaan tuonnempana lisää.
 
Liverpool v Crystal Palace all time
 
08.01.1938 V FAC 3 0-0
 
12.01.1938 K FAC 3 rep 3-1 (0-0, 1-1)
53’ 0-1 Ernie Waldron
65’ 1-1 John Shafto
96’ 2-1 Nicholas Collins (om)
115’ 3-1 Willie Fagan (rp)
 
27.08.1969 V 1st 3-1 (1-0)
36’ 1-0 Emlyn Hughes
50’ 1-1 John Sewell
73’ 2-1 Roger Hunt
82’ 3-1 Peter Thompson
 
03.04.1970 K 1st 3-0 (1-0)
16’ 1-0 Bobby Graham
47’ 2-0 Chris Lawler
48’ 3-0 Graham
 
25.08.1970 K 1st 1-1 (1-0)
28’ 1-0 Bobby Graham
76’ 1-1 Gerald Queen
 
16.01.1971 V 1st 0-1 (0-0)
60’ 0-1 Gerald Queen
 
24.08.1971 V 1st 1-0 (0-0)
57’ 0-1 John Toshack
 
29.01.1972 K 1st 4-1 (1-0)
38’ 1-0 Chris Lawler
66’ 2-0 Lawler
68’ 2-1 Peter Wall
72’ 3-1 Ian Callaghan
82’ 4-1 Kevin Keegan
 
19.08.1972 V 1st 1-1 (0-1)
42’ 0-1 Anthony Taylor
75’ 1-1 Emlyn Hughes
 
30.12.1972 K 1st 1-0 (0-0)
66’ 1-0 Peter Cormack
 
08.01.1977 K FAC 3 0-0
 
11.01.1977 V FAC 3 rep 3-2 (1-1)
17’ 0-1 Paul Hinshelwood
20’ 1-1 Kevin Keegan
66’ 2-1 Steve Heighway
72’ 3-1 Heighway
88’ 3-2 George Graham
 
15.12.1979 K 1st 3-0 (1-0)
44’ 1-0 Jimmy Case
48’ 2-0 Kenny Dalglish
67’ 3-0 Terry McDermott
 
26.04.1980 V 1st 0-0
 
16.08.1980 K 1st 3-0 (2-0)
25’ 1-0 Kenny Dalglish
32’ 2-0 Ray Kennedy
83’ 3-0 Alan Kennedy
 
15.11.1980 V 1st 2-2 (1-0)
45’ 1-0 Ray Kennedy
51’ 1-1 Gerry Francis (rp)
61’ 1-2 Avi Cohen (om)
77’ 2-2 Terry McDermott
 
12.09.1989 K 1st 9-0 (3-0)
7’ 1-0 Steve Nicol
15’ 2-0 Steve McMahon
45’ 3-0 Ian Rush
56’ 4-0 Gary Gillespie
61’ 5-0 Peter Beardsley
67’ 6-0 John Aldridge (rp)
79’ 7-0 John Barnes
82’ 8-0 Glenn Hysén
90’ 9-0 Nicol
 
20.01.1990 V 1st 2-0 (1-0)
9’ 1-0 Ian Rush
62’ 2-0 Peter Beardsley
 
08.04.1990 N FAC S/F 3-4 (1-0, 3-3)
14’ 1-0 Ian Rush
46’ 1-1 Mark Bright
70’ 1-2 Gary O’Reilly
81’ 2-2 Steve McMahon
83’ 3-2 John Barnes (rp)
88’ 3-3 Andy Gray
109’ 3-4 Alan Pardew
 
30.12.1990 V 1st 0-1 (0-1)
44’ 0-1 Mark Bright
 
23.04.1991 K 1st 3-0 (1-0)
41’ 1-0 Ian Rush
55’ 2-0 John Barnes
88’ 3-0 Eddie McGoldrick (om)
 
02.11.1991 K 1st 1-2 (1-0)
43’ 1-0 Glenn Hysén
50’ 1-1 Marco Gabbiadini
71’ 1-2 Geoff Thomas
 
14.03.1992 V 1st 0-1 (0-1)
40’ 0-1 Eric Young
 
28.11.1992 K PL 5-0 (3-0)
7’ 1-0 Steve McManaman
9’ 2-0 Mike Marsh
19’ 3-0 McManaman
61’ 4-0 Ronny Rosenthal
76’ 5-0 Don Hutchison
 
01.12.1992 K LC 4 1-1 (0-0)
56’ 0-1 Chris Coleman
77’ 1-1 Mike Marsh (rp)
 
16.12.1992 V LC 4 rep 1-2 (1-1, 1-1)
14’ 0-1 Grant Watts
26’ 1-1 Mike Marsh (rp)
101’ 1-2 Andy Thorn
 
23.03.1993 V PL 1-1 (0-0)
49’ 1-0 Ian Rush
78’ 1-1 Chris Armstrong
 
20.08.1994 V PL 6-1 (3-0)
12’ 1-0 Jan Mølby (rp)
14’ 2-0 Steve McManaman
45’ 3-0 Robbie Fowler
49’ 3-1 Chris Armstrong
60’ 4-1 Ian Rush
70’ 5-1 McManaman
74’ 6-1 Rush
 
11.12.1994 K PL 0-0
 
15.02.1995 K LC S/F 1-0 (0-0)
90’ 1-0 Robbie Fowler
 
08.03.1995 V LC S/F 1-0 (1-0)
27’ 1-0 Robbie Fowler
 
13.12.1997 V PL 3-0 (1-0)
39’ 1-0 Steve McManaman
55’ 2-0 Michael Owen
61’ 3-0 Øyvind Leonhardsen
 
13.04.1998 K PL 2-1 (1-0)
29’ 1-0 Øyvind Leonhardsen
72’ 1-1 Marcus Bent
85’ 2-1 David Thompson
 
10.01.2001 V LC S/F 1-2 (0-0)
56’ 0-1 Andrejs Rubins
77’ 0-2 Clinton Morrison
78’ 1-2 Vladimir Smicer
 
24.01.2001 K LC S/F 5-0 (3-0)
12’ 1-0 Vladimir Smicer
15’ 2-0 Danny Murphy
18’ 3-0 Igor Biscan
51’ 4-0 Murphy
89’ 5-0 Robbie Fowler
 
26.01.2003 V FAC 4 0-0
 
05.02.2003 K FAC 4 rep 0-2 (0-0)
55’ 0-1 Julian Gray
79’ 0-2 Stephane Henchoz (om)
 
13.11.2004 K PL 3-2 (2-1)
23’ 1-0 Milan Baros (rp)
44’ 1-1 Joonas Kolkka
45’ 2-1 Baros
52’ 2-2 Michael Hughes
90’ 3-2 Baros (rp)
 
23.04.2005 V PL 0-1 (0-1)
34’ 0-1 Andy Johnson
 
25.10.2005 V LC 3 1-2 (1-1)
37’ 0-1 Dougie Freedman
40’ 1-1 Steven Gerrard
66’ 1-2 Marco Reich
 
05.10.2013 K PL 3-1 (3-0)
13’ 1-0 Luis Suarez
17’ 2-0 Daniel Sturridge
38’ 3-0 Steven Gerrard (rp)
76’ 3-1 Dwight Gayle
 
05.05.2014 V PL 3-3 (1-0)
18’ 1-0 Joe Allen
53’ 2-0 Damien Delaney (om)
55’ 3-0 Luis Suarez
79’ 3-1 Delaney
81’ 3-2 Dwight Gayle
88’ 3-3 Gayle
 
23.11.2014 V PL 1-3 (1-1)
2’ 1-0 Rickie Lambert
17’ 1-1 Dwight Gayle
78’ 1-2 Joe Ledley
81’ 1-3 Mile Jedinak
 
14.02.2015 V FAC 5 2-1 (0-1)
15’ 0-1 Fraizer Campbell
49’ 1-1 Daniel Sturridge
58’ 2-1 Adam Lallana
 
16.05.2015 K PL 1-3 (1-1)
26’ 1-0 Adam Lallana
43’ 1-1 Jason Puncheon
60’ 1-2 Wilfried Zaha
90’ 1-3 Glenn Murray
 
08.11.2015 K PL 1-2 (1-1)
21’ 0-1 Yannick Bolasie
42’ 1-1 Philippe Coutinho
82’ 1-2 Scott Dann
 
06.03.2016 V PL 2-1 (0-0)
48’ 0-1 Joe Ledley
72’ 1-1 Roberto Firmino
90+6’ 2-1 Christian Benteke (rp)
 
29.10.2016 V PL 4-2 (3-2)
16’ 1-0 Emre Can
18’ 1-1 James McArthur
21’ 2-1 Dejan Lovren
33’ 2-2 McArthur
44’ 3-2 Joel Matip
71’ 4-2 Roberto Firmino
 
23.04.2017 K PL 1-2 (1-1)
24’ 1-0 Philippe Coutinho
42’ 1-1 Christian Benteke
74’ 1-2 Benteke
 
19.08.2017 K PL 1-0 (0-0)
73’ 1-0 Sadio Mané
 
31.03.2018 V PL 2-1 (0-1)
13’ 0-1 Luka Milivojevic (rp)
49’ 1-1 Sadio Mané
84’ 2-1 Mo Salah
 
20.08.2018 V PL 2-0 (1-0)
45’ 1-0 James Milner (rp)
90+3’ 2-0 Sadio Mané
 
19.01.2019 K PL 4-3 (0-1)
34’ 0-1 Andros Townsend
46’ 1-1 Mo Salah
53’ 2-1 Roberto Firmino
65’ 2-2 James Tomkins
76’ 3-2 Salah
90’ 3-3 Max Meyer
90+3’ 4-3 Sadio Mané
 
23.11.2019 V PL 2-1 (0-0)
49’ 1-0 Sadio Mané
82’ 1-1 Wilfried Zaha
85’ 2-1 Roberto Firmino
 
24.06.2020 K PL 4-0 (2-0)
23’ 1-0 Trent Alexander-Arnold
44’ 2-0 Mo Salah
55’ 3-0 Fabinho
69’ 4-0 Sadio Mané
 
19.12.2020 V PL 7-0 (3-0)
3’ 1-0 Takumi Minamino
36’ 2-0 Sadio Mané
44’ 3-0 Roberto Firmino
52’ 4-0 Jordan Henderson
68’ 5-0 Firmino
81’ 6-0 Mo Salah
84’ 7-0 Salah
 
23.05.2021 K PL 2-0 (1-0)
36’ 1-0 Sadio Mané
74’ 2-0 Sadio Mané
 
18.09.2021 K PL 3-0 (1-0)
43’ 1-0 Sadio Mané
78’ 2-0 Mo Salah
89’ 3-0 Naby Keita
 
23.01.2022 V PL 3-1 (2-0)
8’ 1-0 Virgil van Dijk
32’ 2-0 Alex Oxlade-Chamberlain
55’ 2-1 Odsonne Edouard
89’ 3-1 Fabinho (rp)