- TEKSTI: Jussi Uotila
-KUVAT: Tiina Pirilä, Jussi Uotila
Kun Fellow Scouser palstaa aloiteltiin ja ensimmäinen Niko Saarelan haastattelu julkaistiin puolitoista vuotta sitten, oli juuri ollut TPS:n kauden päätöstilaisuus, jossa olin juuri saanut selville että useat Tepsin pelaajat ovat myös Liverpoolin kannattajia. Tästä innostuneena menin lupaamaan Janille että hoidan seuraavaan (sic)numeroon vaikka useammankin pelaajan haastattelun.
– Yleisesti suosikkipelaajani ovat Coutinho ja Barcan Jordi Alba. Maajoukkueista Brasilia, se vanha Joga Bonito iloisuus nimenomaan.
Mitenkäs tuollaisena länsivenäläisenä, ja nimikin sieltä, olet sopeutunut Turkuun ja miten sinut on tänne otettu vastaan? Yleisesti turkulaisia pidetään aika varautuneina ja sisäänpäin kääntyneitä, eli pitää asua monta vuotta ennen kuin pääsee edes puhumaan turkulaisten kanssa?
– Olen sopeutunut tänne hyvin. Turku on kuin suuri Käpylä tai Ogeli...
ÖÖh, mikä on Ogeli?
– Ogeli eli Oulunkylä. Täällä kaikki on isoa, mutta silti lähellä. Polkupyörällä pääsee ympäri vuoden kaikkiin paik-koihin, treeneihin ja peleihin ja kaupungille.
Mutta se vastaanotto?
– Minut on otettu hyvin vastaan.
– Kaikissa seuroissa jossa olen pelannut, pelaan aina 100% seuralle. Ikinä ei jätetä vajaaksi. Mutta joukkuepeli on siitä hankala ettei riitä että pelaa hyvin, se voi silti näyttää kamalalta jos joukkuekavereiden eli ei vain kulje.
– En voi pelaajana ymmärtää fanien buuausta omille. Aina kaikki tekemät parhaansa, mutta aina ei ole hyvä päivä. ja joskus vastustajalla on parempi päivä.
– Itselleni on toisaalta ihan sama mitä sieltä huudetaan kunhan on ääntä. Se nostaa fiilistä ja parantaa peliä.
Kausi 2015 alkoi Ykkösessä surkeasti, muutama kotitappio ja peli oli melko sekaisin. Joukkueen kapteeni Matej Hradecky joutui pelin yhteydessä rauhoittelemaan kannattajia, joilla läikyi yli joukkueen huonot esitykset. Mutta sen jälkeen kausi lähti rullaamaan ja nousu takaisin liigaan jäi lopulta yhden maalin päähän. Talven aikana saadut tiedot seuran talouden tilasta tekivät kauteen valmistautumisen raskaaksi. Nyt kuitenkin näyttää jo valoisalta, joskin tätä kir-joittaessa ei vielä ole lopullista päätöstä pelaako TPS Ykköstä vai toisaalta putoaako se 6. divariin.
Jalkapalloilijan arki on aika tasaista. Aamupäivällä on talvella lihaskuntotreeniä 1,5–2 tuntia ja iltapäivällä lajiharjoittelua 2 tuntia. Loppuaika menee palautteluun eli syömiseen ja Xboxiin. Ja vaikkei kotimaisessa jalkapallossa liiku ihan yhtä suuret rahat kuin Bentekellä päivässä, niin Ykkösessäkin osa pelaajista elää jalkapallolla. Palkka on samaa tasoa kuin kaupan kassalla saisi, mutta Turunkin tapaisessa kaupungissa sillä tulee toimeen. Helsingin alueella elinkustan-nukset ovat korkeammat joten Juri valitsi mieluummin Ykkösessä jatkamisen kuin esim. PK-35:n. Sekin toki vaikuttaa, että taloushuolista huolimatta Tepsissä on palkka aina tullut palkkapäivänä, kun osassa seuroja tälläkin hetkellä viimeisin maksettu palkka on tammikuulta...
Arjessa on paljon vapaa-aikaa, joten Juri on siirtymässä sivutoimiseen valmennukseen mm. Tepsin Naisten Harrastejoukkueeseen ja Nappulaliigaan. Tekemistä vapaa-ajalle ja hän pääsee antamaan yhteisölle takaisin mitä pelaajana saa. Pääskyvuoren Puumien 2008 joukkue tulee saamaan melkoisen tähtikulttiosuman, kun Juri saapuu treeneihin.
Stadin kundina, olit varmaan 2001 katsomassa Haka–Liverpool pelin?
– Ei, en ole ikinä olut Liverpoolin pelissä, en edes Englannissa. Viime kesän HJK peliin oli liput, mutta Tepsillä oli pelimatka samaan aikaan, joten jäi sekin näkemättä. Veli käytti lippuni.
Tässä kohtaa Janin lähettämä liittymislomake tulee käyttöön. Kerron Jurille meidän lippukiintiöstä ja Juri liittyy samalta istumalta yhdistykseen. Eli ensi syksynä yhdistyksen pelissä luultavasti voitte törmätä Fellow Scouser Juriin.
Mikä on Liverpoolin rakkain vihollinen? Entä kotimaan suurin ottelu?
– Kyllä rakkain vihollinen on tietysti Everton. Henkilökohtaisesti HJK:n kasvattina HIFK on se juttu. Mutta Suomen suurin ottelu, ja myös ottelu jossa itse olen pelannut, on Turun Derby TPS-Inter. Kaikki tietävät, että nykytilanteesta huolimatta Turun suurin seura on TPS.
Miten koet, onko Suomessa futiskulttuuria vai vaihtaako yleisö aina suuren maailman joukkueeseen tilaisuuden tullessa? Esimerkiksi Haka–Liverpool ottelu, Veikkausliigan tauot EM/MM kisojen aikana. Onko kahden maan joukkueiden kannattaminen ongelma?
– Me suomalaiset ollaan vähän pessimistejä ja gloryhuntereita. Suomi on pieni maa, joten kaikki haluaa isompiin ympyröihin. Jos mahdollista. Sitä kautta on ymmärrettävää, että monilla on suosikkiseurat ulkomailla. Mutta ei se tarkoita automaattisesti, että kotimainen palloilu menettäisi kannatusta. Ulkomailta on tuotu myös kokemuksia ja hyviä tapoja kannattaa mukana Suomeen, kuten tifot ja laulut ja soihdutkin, kunhan niiden käyttö tehtäisiin sallituksi ja hallituksi. Ja kentälle ei saa lentää mitään.
Miten koet Palloliiton/Veikkausliigan uuden ”kentällepäin tuuletuskielto” säännön järkevyyden, esim. viime kauden Ylä-kenttäkokemusten perusteella?
– Ihan bullshittiä. Tappaa kannatuskulttuurin ja tunteen. Katsomoon kuuluu tunne ja sen näyttäminen. Kaikki huutaminen on sallittua (vaikken sitä omille buuausta ymmärräkään). Mutta fyysisyydessä menee se raja. Tappelut ja lipunryöstöt eivät kuulu katsomoon. Omia kannatetaan. Tepsin slogania lainaten, Sydän pelissä.
Tähän loppuun vielä vakiokysymykset urheilijoille:
Miten tepsin kaudessa käy?
– Noustaan, sitä lähdetään.
Ohjeesi pojalleni Juholle (7v), miten tullaan liigapelaajaksi?
– Treenaa paljon, pallon kanssa ja omalla ajalla. Ohjattuja treenejä ei koskaan ole riittävästi, vaan se omalla ajalla tehty harjoite tuo menestyksen. Hoida koulu kuntoon.
Kiitos Juri haastattelusta. Miten ilta etenee?
– Seuraavaksi välipalana muutaman joukkuekaverin kanssa Kärpät–Tappara ja illalla Manc–PSG. Koska en voi sietää Realia enkä saksalaista futista. Torstaina sitten Dortmund nurin ja hoidetaan LFC Mestareiden Liigaan. Ja toki sarjassakin noustaan neljän parhaan sakkiin.
Juttu on alunperin julkaistu "Norwegian Wood" -lehden numerossa 53 toukokuussa 2016.